21.12.2011

Yllätysvieras ja Lomaa

Sunnuntaina saapui sitten yllätysvieras, Emma-sisko :) (varasi äkkilähdön pari päivää ennen)

Koska matkalainen tuli yksin, lähdimme kentälle häntä vastaan. Hetken pähkäiltyämme päätimme kokeilla bussia, josta oli muuten thaikielen tunnillakin puhe. Aikataulu ja hinnasto löytyi netistä, ja sopiva bussipysäkki Centralin kohdalta. Pysäkiltä menee myös muita "paikallisbusseja", mutta lentokentälle menevässä lukee Airport, ja se on isompi kuin ne muut. (Bussi tosin ei ollut yhtä hieno kuin netissö oleva kuva antaa ymmärtää) Bussi kuitenkin odotusten vastaisesti oli ajallaan ja pääsi perille, eli perinteinen thaitime ei pätenytkään :D

Takaisin kentältä oli tarkoitus tulla taksilla, mutta yhtään Taxi-Meteriä ei näkynyt mailla halmeilla, niin otimme taas bussin. Vähän arvelutti vielä etappi Central-koti, mutta paikalliseen tyyliin pääsimme hyvin perille. Skootterin keulasta katsoen, matkalaukku, Rolf, Emma ja minä. Illalla käytiin vielä kiertämässä kojuja markkinoilla.

Maanantaina käväisin suorittamassa vaihdon viimeisen oppitunnin ja quizzin, ja joululoma sai alkaa :) tunnin jälkeen suunnattiin rannalle, ja hyvin meni matka taas kolmisin. Patongille vievällä tiellä oli jopa ratsia, mutta kypärät ja vauhti oli kunnossa, ja poliisisedällä hyvä päivä, niin ei tullut turisti-sakkoja. Patongin mäetkin skootteri jaksoi kiltisti ylös-alas, ja matkalaisten takapuolet Laem Singh Beachille asti.

Olimme jo aikaisemmin nähneet Phuket Rollerball -mainoksen, ja nyt oli hyvä hetki kokeilla itse "zorbingia". Meno oli hauskaa, ja matka (190 m) tuntui muuten aika paljon pitemmältä. Saimme lähtöhinnasta (950 B) alennusta ja maksoimme 600 B per hlö, ja lupailivat samaa muillekin, jotka on vaihdossa, joten kannattaa mainita! (ja mä pääsin muuten sillä hinnalla 2 kertaa, siskon ja Rolfin kanssa laskemaan.)

Pallossa kellutaan pienessä määrää vettä, ja meno tuntuu hiukan siltä kuin olisi vesiliukumäessä. Eka kerta Emman kanssa meni vaan nauraen, sillä pallo meni siksak-radalla sinne tänne, ja niin me myös siellä sisällä. Toisella kertaa olin viisaampi ja pidin Rolfista kiinni, joten olimme itse edes samaan suuntaan.

Hyppää sinne vaan ne sano.
ja seuraava myös!
Lähteeee

Yli meni
Vähän jänskätti?
Tiistaita vietimme myöskin rannalla, oi kun on kiva lomailla!

BBQ & Banglaa

Perjantaina Chanitra tarjosi the Caféssa grillibileet. Kivaa oli :) grillailun jälkeen suunnistimme Banglalle.

Joulutunnelmaa?
Vauhdilla Banglalle
Rolf vetää esitystä ja tuuletin nappaa paidan.. 
Ei ollu oikee tuhkimo
Smile!
(Niin, jos eka kuva jäi hämmentämään, oli siel enemmänki porukkaa :D )



14.12.2011

Ryöstö

Meillä on nyt viime päivinä ollut aika stressaavaa, psyyke ei ole vieläkään ihan kunnossa. Pimeällä tulee mieleen kaikenlaista, ja pienetkin äänet saavat hypähtämään säikähdyksestä. Näin ainakin minulla, Rolf taas tuntuu olevan paremmalla mielellä. Kämppiskaverimme Elli ja Tomi ovat myös samassa tilassa.

Tämä johtuu siitä, että meillä vieraili varas sunnuntai-maanantai välisenä yönä. Lähetin tapahtuman jälkeen meiliä kotiin, ja sain pahimman paniikin kirjoitettua ulos.


"Kello on nyt 6 aamulla, ja herättiin puol 4. Viel on vähän shokkitilat päällä, ja hermostuttaa. Ihmiset on kuitenki kunnossa, onneks.

Me herättii Rolfin kanssa puol 4 ku Elli tuli koputtaa oveen, ja näin valon ovenraosta. Ajattelin ensin et jaa ompas ne heränny aikasin ku herätys ei oo soinu, ja sit Elli vaan sanoo hermostuneesti, et tuol alahuonees on käyny varkaita. Kesti pari sekuntii ja sit tajusin mitä se sano, ja sit se sano et tytöt soitti sielt et rahat on viety, ja sit tuli mielee, et meidän sisäovi on aina kiinni, ja kysyin Ellilt et raottikse ovee vai koputtiko vaan, ja se sano et se vaan koputti, ja sit tuli paniikki, et onks tääl ylhäälläki käyny joku?

Sit noustiinki vauhdil, ja Tomi huusi niitten huoneest et niittenki rahat on viety lompakoist. Rolf alko kattomaan sen laukkuun ja totes et meidän molempien rahat on viety lompakoista. Siin vaihees meil oli valot pääl ja tuli mieleen et eikai tääl vaan oo enää ketään ja piti kattoo vessaan veitsi kädessä jne. Sit alko kattomaan muita tavaroita, ja onneks läppäri, kamera ja puhelin oli tallessa. Onneks oli rahaa ettei hermostunu ja vieny jotain muuta.. 

Tytöt sielt alahuoneest tuli ylös ja kerto et yks oli heränny vessahätään ja nähny jonkun pöydän vieressä, ja ajatellu et aijaa, toinen tyttö ehti ensin vessaan, ja sit tajunnu et se  onki varas. Oli vikkelästi menny ovesta ulos, ja ehkä jääny siihen ulkopuolelle venaa, et tajusko ne et siel oli joku ylimääränen vai luuliko ne vaan nähneensä unta, koska tytöt väki sen varjon viel ovenraosta. Siin vaihees ne alko kiljumaan ja hakkamaan ovea ja sit se lähti pois, ja sit ne soitti Tomille. Onneks se heräs.

Sit tuli mieleen kattoa meidän parvekkeelle jostain syystä, ja raotin verhoja, niin huomasin, et meidän makkarin parvekkeen ovet oli 40 cm auki molemmat, ja tiiän et se sisimmäinen kalteriovi mis on hyttysverkko on ollu lukossa! Avain vaan sattu olemaan lukossa, koska ei nyt kukaan vi*** kehtaa tulla sisään ku joku nukkuu siin vieres! Sit alko iskee paniikki, ku tajus et joku on hiipiny sielt sisään, tutkinu laukut ja ottanu kukkarot ulos, ottanu sielt rahat, ja laittanu kukkarot takas ja viel vetoketjutki kiinni. myös tutkinu mun laukun, joka oli lattialla _mun pään vieressä_ ja siin oli kirja päällä. Oli siirtäny kirjan pois ja tutkinu laukun (siel ei ollu rahaa, koska mun lompakko oli rolfin laukus). 

Meidän huoneest se oli sit hiipinu Ellin ja Tomin huoneeseen, tehny samat jutut ja sit varmaan menny ulos taas meidän ovesta. Ei ne rahat haittaa niin paljon, ku kaikki tärkeimmät; läppäri ja kamera on jäljellä. Olis harmittanu kyl jos kaikki kuvat ois menny jne. Mut eniten vieläki järkyttää se, et joku on tullu sisään ja hiipiny täällä ku me ollaan nukuttu, ja käyttäny vit***i aikaa siihen, et se on käyny kaikki läpi ja laittanu viel takas paikoilleen. Varmaan on tutkaillu et miten me tääl ollaan aikasemmin, koska Elli, Tomi ja tytöt tuli vast sunnuntai aamul kotiin saaresta, ja eihän tietenkään oo rahat paikalla jos ihmiset on poissa. 

Me sit yritettii soittaa poliisille ja turistipoliisille, mut jälkimmäinen oli kiinni ja poliisi sano et no english. Sit soitettiin Gerardille, meiän skootterivuokratyypille, onneks se vastas, ja rauhotteli vähän ja käski mennä kattomaan, et jos yliopiston vartijat osaa englantii. No ei osannu. No sit mä ja Rolf ajettiin meidän vuokranantajan luo (yritettiin myös soittaa mut ei vastannu sillo) ja onneks ne heräs ja tuli sit meille ja Ting soitti poliisille niin et ne ymmärsi. 

Joku lähipoliisipartio sit tuli ja kävi kattomas paikat ja Ting kerto niil mitä me kerrotiiin, ja aamulla mennään sit asemalle sen kanssa ja saadaan paperit vakuutusyhtiölle jne. Poliisit sit katteli vähän talon sivustaaki, ja huomas et varas oli ottanu tyttöjen pyyhkeen ja laittanu yhen ulkolampun päälle, varmaan odotellu siinä hyvää tilaisuutta. Saattaa olla et on käyny vaik siel alhaalla kattomas ku noi on ollu poissa ja todennu et kaikki arvotavarat on mukana. Siel on sellanen pikkuikkuna, ja tytöt on varmoja et se on ollu kiinni ja lukossa ku ne on ollu siellä, et varas on varmaa käyny avaamassa sen jossain vaiheessa.

Meilläki on se avain aina pois siit ovesta ku ollaan poissa, mut nyt oltiin kotona, ni ei voinu olettaa et joku kehtais oikeesti tulla sisään. Näköjään kehtas. Ja aika taitava. Meil on siis ulommainen ovi sellanen lasiovi vaan, välil meil on se kiinni ja välil auki et ilma kiertää. Ei kuitenkaan lukossa, koska sen nyt saa rikki, sisimmäinen ovi on se joka on turvallisempi. Aina meil on se sisimmäinen kalteriovi (mis on hyttysverkkoo) lukossa ja verhot kiinni siin edessä. Hyttysverkos on sellanen käden mentävä aukeama ihan reunassa, siit on ollu varmaan helppo kääntää avainta. Ihme ettei olla herätty, koska se lukkoki pitää aikamoist ääntä. Kyl noi ovet on varmaan turvallisia, jos avain on kaukana.

Nyt vaan hermostuttaa vieläki, ja Elli meinaa et ne ei uskalla jäädä tähän taloon ku tääl on käyny joku. Vähän kyl mietityttää, et miten sitä pystyy tos enää nukkumaan, ja alkaaks pelätä kaikkii äänii iltasin ja öisin.. Katotaan, yritetään asua tässä ja jos tuntuu pahalta ni voidaan mennä johonki hotelliin. Vuokra on kyl maksettu tammikuun loppuun saakka, enkä usko et välttämättä tänne enää tulee kukaan ku nyt huomattiin. Jos ei oltais huomattu, ni oltais varmaan luultu et rahat on pöllitty jossain rannalla tms, ja ne ois ehkä pystyny tulemaan uudestaanki, nyt osataan olla varuillaan. Ehkä vois laittaa jonku herkän kulkusen tohon ovenkahvaan. Hmm :)

Ei noi rahat sillee haittaa, eniten järkyttää se et joku on kaivellu meiän huoneessa sillee et me nukutaan siinä. Sit tietty mietityttää vähän, et se ei ottanu läppäreitä jne, mut niist voi olla hankala päästä eroon ja hankala kantaa. Toisaalta, nyt joku on nähny läheltä, et mitä meil on täällä, ja se tai joku muu voi yrittää saada lisää? äh. Onneks alkaa olla jo valoisaa. (06:40)"

Näin siis meillä, ja aamulla tosiaan mentiin poliisin puheille, tehtiin ilmoitus, se kirjattiin ylös ja se siitä. Me mietittiin sillon ensin Rolfin kanssa, et kyl me nyt jäädään asumaan tohon, et ei meil oo mitään niin arvokasta et joku viittis tulla takas. Sit tietenki päivällä Gerard ja Tang kävi hakemassa tyttöjen skootterit pois (senverran tuuria, et niillä oli just viimeinen yö täällä, tuntuu varmaan hyvältä päästä Suomeen..) ja kerto sitte kauhutarinoita siitä, että jos varkaat peittelee jäljet tolleen, ni tottakai ne suunnittelee tulevansa uudestaan, ja sillon meillä ei välttämättä oo nukkumisen kanssa yhtä hyvä tuuri.

Maanantaina sit pakattiin meidän tavarat, tunnetilat vaihteli aika sekavasti, vietiin kassit poikien ja Minnan villalle ja lähdettiin katsomaan muita asuntoja (ei enää villaa :D ) ja hinnat ja asuntojen kunnot vertailtuamme päädyttiin Ormthongiin, vieläkin se on hyvä paikka :) Siellä ollaan nyt nukuttu 2 yötä, ja otetaan vielä pari lisää.

Joululoman alkuun on enää n. viikko, ja sen ajan ollaanki muualla, joten asumista ei sillä välin tarvitse kauheasti miettiä. Nyt kun on ehtinyt kunnolla ja rauhassa pähkäillä asiaa, päätimme, että kun naapuritalostamme lähtee toinen tytöistä perjantaina pois, olemme sitten viikon hänen huoneessaan. Täytyy nyt vaan muistuttaa itselleen, ettei koko ajan tarvitse pelätä, ja että tämä oli nyt vain yksi kerta. Eiköhän aika paranna haavat. Jos sitten takaisin koeviikoille tullessamme voisimme taas nukkua "kotona". Vielä talon näkeminen pimeällä saa kylmänväreet hiipimään pitkin ihoa. 

Talo on silti tosi kiva, kannattaa vaan pitää avaimet poissa oven lähettyviltä. Vuokranantaja ihmetteli, että miksei avain ollut siinä koukussa, joka on ovenkarmissa. Niin, tuskimpa se olisi auttanut, sillä siihenkin ylettyy käsi samalla tavalla..

11.12.2011

Päivät Turistina, otos 2

Perjantaina lähdettiin Rolfin toiveesta tutkailemaan Phuketia vielä lisää, ja tällä kertaa suunnattiin pohjoiseen. Puolen tunnin ajon jälkeen olimme perillä SangPaen vesiputouksen ja luonnonpuiston luona. Portilla kerättiin pääsymaksuja, joista toivottavasti edes osa menee puiston ylläpitoon ja siivouskuluihin. Lysti maksoi 200 B per hlö, vaikka yläpuolella luki thaiksi 40 aikuisilta :D turisteille luki enkuksi 200, näin täällä.

Sang Pae Waterfall
Portailla
Liaani
Vesiputous, 15 m
Lähemmäs ei päässyt :/
Jatkoimme polkua eteenpäin (klikkaa kuvaa niin näet tekstin)
Vesiputouksen vierellä
Vesiputouksen jälkeen jatkoimme tosiaan vähän matkaa vielä metsäpolkua, mutta totesimme, ettei kiipeäminen ollut kovin mukavaa läpsyt jalassa, ja ylös huipulle olisi niin paljon matkaa, että ehtisi jo tulla pimeä. Emme nähneet yhtään eläintä, vaikka niistä kyltissä varoitetaankin. Käännyimme alas, ja kävimme katsomassa gibboneita.

Apinoita oli täällä 3, ja suojelujärjestöllä on muuallakin vielä lisää näitä odottamassa tervehtymistä, perhettä ja vapauteenpääsyä. Näitä gibboneita ei ole pyydystetty viidakosta, vaan ne on kaikki pelastettuja lemmikeitä. Eläinrääkkäys on myös Phuketissa kiellettyä, mutta esim Banglalla nämä apinoiden kanssa toimivat saavat niin paljon tuloja, että poliiseillekin riittää osa rahoista, yllätys.

gibbon
apua?
postikortteja :)
No onse söpö

..ja viikonloppu jatkuu, lauantaina kävimme Laem Sing Beachilla. Olimme oikestaan menossa Surinille, mutta päätimmekin pysähtyä jo matkan varrella. Jätimme mopon parkkiin (20 B) ihan rantaan lähtevien portaiden yläpäähän (jos jättää sen vaan kauemmas, niin ei tarvitse maksaa).

pitkä matka alas
valoa tunnelin päässä!
pieni kiva ranta (jolle mahtui jopa 3 ravintolaa o_O )
Laem Sing Beach


10.12.2011

Eräänä iltana Phuketissa

Torstaina mentiin porukalla Birdie's (Micki Mau) -pubiin, koska BB-talon väelle tutuksi tullut omistaja oli luvannut keitellä meille glögiä. No ainakin melkein, nimittäin glühweinia :) maistui hyvälle ja hauskaakin oli..

Porukalla Glühweinia. Melkein ku vuos sitte Hannoverissa, mut ei ihan kuitenkaan ;)
Glühweinia _oli_ koko kattilallinen
Akvaarion kalatki tykästy Rolfiin.
Glühweinin ja muutaman norsun jälkeen porukat alkoivat olla valmiita lähtemään Patongin Banglalle; turistien yöelämän keskustielle. Ps. kello oli noin 2 tässä vaiheessa.

"Kyllä niitä takseja sitte ajaa ohi"
Samalla, kun yks tuktuk oli pysähtyny ja päästiin neuvottelemaan hinnasta, ajoikin viereen ambulanssi. Äijät kyseli vaan, että minne matka ja totes että taakse mahtuu. Tässä vaiheessa ihan kiva, ettei tää kuitenkaan ollu ruumisauto, siinä tapauksessa olis voinu jäädä kyyti ottamatta :D Thaimaassa jokainen ajoneuvohan on potentiaalinen taksi.

jaa että mitä maksaa?

-Wait a minute-
tarviitteko kyytiä?
tänne mahtuu kyllä :)
noniin, kyytiin siittä!
matkan tunnelmaa, (8 hlö)
turvallisesti perillä!
Päästiin ihan hyvin perille, vähän kyllä kyydissä mietti, ettei ehkä tollaseen autoon haluis, jos joku hätä tulee. Perus pick-upiin tehty vähän kattoa ja jotain välineitä mukaan, ja tadaa, meillä on ambulanssi! Oli se kymmenisen minuuttia vähän ahdistavaa istua paareilla 7 muun ihmisen kanssa, ja huomata samalla vieressään ovessa veritahroja. Yöks. Onneks joku löysi ilmastoinnin.

Banglaa pohjoispäästä nähden
..muut kokeili myös paikallista kebabia (Banglan pohjoispäästä löytyy)
Banglahan on täynnä normi-turisteja, jotka on menossa baariin, juomaan, juhlimaan, katsomaan tanssijoita tai erilaisia show-esityksiä. Sen lisäksi siellä kulkee paljon seksi-turisteja, jotka on etsimässä seuraa itselleen, ja tarjontaa löytyy sitäkin enemmän, kaikenlaisia. Vähän pistää silmään, kun joku vanhempi möhömahainen länkkärimies kulkee nuoren vähäpukeisen thai-neidon tai -pojan kanssa.

Näiden lisäksi kadulla kulkee myyjiä, joilla on laatikossa tupakkaa, koruja tai vaikka ruusuja. Liian monesti vastaan tulee pieni lapsi, joka tarraa kiinni yrittäen saada turistit ottamaan kuvan itsensä kanssa, maksua vastaan tietysti, tai myymässä jotain pientä. Bangla on hyvin ristiriitainen, toisaalta haluaisi auttaa näitä ja antaa rahaa, mutta toisaalta ei haluaisi olla mukana antamassa rahaa, ja niin tehden tästä kannattavaa. 

Banglan näkymiä klo 03
Jokin Banglan monista baareista
Vähäsen aikaa jaksettiin sitten tanssia muiden kanssa, mutta minä ja Rolf päätettiin lähteä nukkumaan muiden vielä jatkaessa. Periaatteessa on kannattavampaa matkustaa isommalla porukalla ja jakaa tuktuk tai taksi, mutta tällä kertaa meillä kävi hyvä tuuri, sillä ekalla kysymiskerralla löytyi heti tuktuk, joka ajoi meidät Kathuun vain 200 Bahtilla (kuski oli odottamassa edes jotain kyytiä ja menossa sitten kotiin, me olimme sopivasti menossa puoleen väliin, joten hinta kelpasi).

8.12.2011

Elukoita

Tavallisten norsujen, koirien, kissojen, etanoiden ja muurahaisten lisäksi ollaan törmätty muihinkin ötököihin. Tässä muutamia esimerkkejä :)

Sammakko. Tollanen aika normi.
mut eiks tää oo söpö :)
Similanilla puussa nukkui lepakoita. Vähän isompia ku mitä Suomessa nähty.
Yöperhonen lensi vahingossa kylään.
Rrrapu
Gekko, yli kämmenen pituinen. Yritti haukata :D
Tota gekon ääntä ihmeteltiin jonkin aikaa enneku joku viisas sen keksi kattoa youtubesta. Ääni alko kuulumaan aina iltaisin jostan, ja arveltiin että ehkä se on joku lintu, koska oltiin aiemmin vain nähty sellasia pieniä sisiliskon kokoisia gekkoja, eikä nyt niistä tollasta ääntä tuu. Kokeilkaa vaikka tuosta:



Sitten on tietenkin nähty erilaisia hämähäkkejä, pieniä ja suurempiakin, yksi piti ajaa pois tuolta alavessasta, ja se tietty hyppi skootteriin piiloon, ja sieltä veden kanssa saatiin pois. Ei olis ollu kiva, jos se olis ajon aikana tullu jostain esiin :P  oli muuten aika vikkelä yksilö.

Jostain tuolta the Cafen läheltä kuuluu vielä sellaista kumeaa sammakon kurnutusta, mutta ei olla vielä nähty näitä isoja(?) otuksia.

Kuten näkyy, ei oo oikeen tapahtunut taas mitään ihmeempiä tuon Khao Lakin reissun jälkeen. Pari viikkoa enää ja on 2,5 vko joululoma, jonka jälkeen pari koeviikkoa ja vähän lomaa, ja sitten onkin jo aika lähteä kotiin. Alkaa tulla paniikki, ei me ehkä ihan vielä olla valmiita lähtemään, vaikka toisaalta on taas kiva nähdä perhettä ja kotikulmia..

5.12.2011

Koh Similan

Yksi syy mennä Khao Lakiin oli pääsy Similan-saarille luonnonpuistoon. Sinne pääsee toki myös Phuketista, josta aamuhaku satamaan kestää sitten sen 1,5 h.

Sunnuntai-aamu ei ollut niin aurinkoinen kuin toivoimme, vaan taivaalta tipahteli taas muutama vesipisara, kun istuimme aamiaisella Jai-ravintolassa (jonka omistaja ystävällisesti avasi tuntia aikaisemmin meidän vuoksemme) odottamassa 7:30 lähtevää kyytiämme satamaan.

Satamassa luokkaretkeläiset saivat räpylät matkaan, ja maksoimme laskun loppusumman toimistoon. Saaripäivä tuli maksamaan 1 400 Bahtia henkilöltä, ja hintaan kuului matkat, luonnonpuiston sisäänpääsy, räpylät ja maski, lounas ja vedet/limsat.

Similan-saarten nimi on Malesialaista perua, sillä saaret on mielikuvituksellisesti nimetty niiden lukumäärän mukaan (similan = 9). Matka "pikaveneellä" saareen taittui vähän päälle tunnissa (veikkaisin matkavaudiksi 25-27solmua), ja opas varoitteli töyssyisestä kelistä. Matkalla pääsi vilu yllättämään, kun ei aurinkoakaan näkynyt. Meitä oli veneessä muuten meidän luokkaretkiporukan lisäksi vain 6 muuta turistia.

Ensimmäinen pysähdys- ja snorklauspaikka oli saarten nro 4, 5 ja 6 välillä. Satoi ja oli kylmä, ja meinasi toivo kivasta päivästä jo pyyhkiytyä pois. Oli kuitenkin kiva sukellella värikkäiden kalojen kanssa (korallit olivat vain harmaata massaa). Sen jälkeen siirryimme saareen 4, Koh Miangille, jossa syötiin lounas ja sai olla rannalla. Nauratti kyllä vähän, kun vielä satoi ja opas vaan kehotti, että "relax on the beach", mutta onneksemme sadekin sitten lakkasi.

Karttaa
Koh Miang; Lounastauko
Minua ja Rolfia ei tuo ranta oikein innostanut, joten katselimme saaren muita nähtävyyksiä. Luonnonpuistossa ei ole hotelleja, muutama bungalow löytyy ja laaja telttakylä, joissa voi kokea luonnoläheiset olot ;) telttoja oli lähemmäs parisataa vieri vieressä.

Telttakylä

Kartalla näkyi myös View Point, jonne oli matkaa vain 750 metriä, sinnehän me ehdimme hyvin kävellä ennen lounasta, ajattelimme. Noh, ekat nelisensataa menikin kävellen polkua pitkin, mutta loppumatka kesti kauemmin ja meni apinahommiksi. Hauska reitti se oli, ja tuli taas mukavasti lämmin.

Sieltä ylöspäin!
Kiipee kiipee
Niin, ja meiltähän oli tosiaan otettu kengät (noh, läpsyt ja sandaalit) pois ennen veneeseen menoa, jottei kukaan liukastelisi, joten myös tuolla saaressa joutui sitten menemään ilman kenkiä. Välillä kyllä olisin toivonut vaelluskenkiä! Polku ylös oli monin paikoin täynnä mutaa, joka oli mäessä erittäin liukasta, ja askeleitaan ja tasapainoa sai monesti varoa. Kalliot olivat onneksi rosoisia, mutta tuntuivat tietenkin kipeästi jalkapohjiin.

Sinne siis
Jatkuuko tää vielä

Matkan varrelta
Koh Miangin View Pointille kannatti kiivetä!
Perille pääsy jo epäilytti jossain vaiheessa, mutta jatkaa piti, ja kyllä kannatti! Ylhäällä paistoi jo aurinko, ja jos ei olisi ollut kiire takaisin lounaalle ja veneeseen, olisimme voineet jäädä ihastelemaan maisemia kauemmaksikin aikaa.

Luokkaretkeläiset Koh Miangin rannalla
Lounaan jälkeen opas tarkisti saaren 7, Koh Payun, tilanteen, mutta oli liikaa aaltoja snorklaamiseen. Tämä paikka olisi kuulemma ollut yksi upeimmista. Samoin kävi saarella 9, Koh Bangussa, joten menimme suoraan kasiin, Ko Similanille, josta sai taas lähteä rannasta uimaan tai muuten viettää aikaansa.

Koh Payu

Koh Similanilla oli myös View Point, huomattavasti helpompikulkuinen ja lyhyempi tuohon Koh Miangiin verrattuna. View Point on tuon ison lohkareen juurella.
Koh Similanin Donald Duck -bay


Kyllä se muuten jo olis kaatunut ;)




Koh Similanin View Point
Näkymä Koh Similanin View Pointilta
Turisti kalliolla
Älkee pudotko
Sininen.

Maisemia ihasteltuamme snorklailimme rantavesissä ja nautimme auringosta, joka vihdoin näyttäytyi meillekin. Venematka takaisin meni taas nuokkuessa unen rajamailla, taisi tuo uiminen olla rankkaa. Oli oikein kiva päivä ja paljon kaunista sai nähdä.